Baco 2v!

  

                                           "Whatever with the past has gone,
                                                  the best is always yet to come"


Jo sekin päivä koitti, kun mun  ikipentu meni ja täytti 2 vuotta. Onhan se vieläkin joo ihan kakara, mutta ei tosiaankaan tunnu, että se olisi jo "noin" vanha kuitenkaan. :'D Vaikka käyttäytyminen onkin edelleen ihan pentumaista, niin luonnetta ja sisukkuutta sille on kyllä muodostunut vaikka muille jakaa.

Jos esimerkiksi verrataan noita meidän koiria keskenään, ne on ihan erilaisia. Kuin eri planeetoilta. Muutamia esimerkkejä;

- Aktiivisuus. Baco on _yli-innokas/energinen_, tätä en voi korostaa tarpeeksi. Bono taas on aina ollut rauhallinen, ei sählää mitään ylimääräistä. Jos ollaan vaikka tokoilemassa, niin toinen sätkii ihan intona jo pelkästään siitä, kun kaivaa taskusta palkkausnameja. Vanhemmalla taitaa olla joku ihme "ei kiinnosta" -vaihe taas vaihteeksi päällä. Teini odottaa käskyjä silmät kiiluen, kun taas Bono on ihan "fuck this shit" -ilmeellä, ja pari viimeisintä treeni(yritys)kertaa ollaan jätetty kesken kun sitä ei yksinkertaisesti kiinnosta. Baco taas rakastaa tokoa, ja ylipäätään kaikkea tekemistä. Ja rauhoittuminen on suhteellisen tuntematon käsite.

- Ruoka. Teinille menee kurkusta alas ihan mikä vain. Tähän mennessä ei oo tainnut kieltäytyä juuri mistään mitä ollaan tarjottu, ja kyllä sitä saakin lenkillä seurata, ettei nappaa mitään ylimääräistä suuhunsa. Vanhempi nirsoilee ruuan suhteen, esimerkiksi tietyt raakalihat ei meinaa mennä alas sitten millään. Tässäkin tosin on se, että Baco on totutettu ihan pennusta asti raa'alle (50/50), kun taas Bonolla vaihtui ruokavalio sekaruokintaan siinä 3 ikävuoden hujakoilla. Teini kuitenkin pitää siitä huolen, jos toisella jää kuppiin jotain - eipä jää kauaksi aikaa. (Palkkausnamit on tietty eri juttu, ne kelpaa aaaaaina molemmille).

- Huomio. Baco on sellanen sylivauva ettei oo toista. Aina kun sitä kutsuu (..ja vaikkei kutsuisikaan), on se valmiina hyppäämään viereen/syliin rapsuteltavaksi. Bono on erakkoluonne, se pysyttelee mielummin kauempana omissa oloissaan.

- Sosiaalisuus. Bacon mielestä kaikki on ihania, alkututustumisen jälkeen. Alussa arastaa jonkun verran uusia ihmisiä, jos tulee vaikka vieraita kotiin (esiintyy haukkumalla ja perääntymällä), mutta kun tottuu, ei oo moksiskaan. Ainoa mistä se ei pidä, on pienet lapset. Ei oo aggressiivinen, mutta pelkää, ja niille se jaksaa haukkua aina. Hyvät kokemukset on harvassa. Tähän asti on tullut kaikkien koirien kanssa hyvin juttuun. Bono tykkää taas ihmisistä, aina alusta alkaen. Lapset on myös kivoja. Toisten koirien kanssa tulee toimeen pääsääntöisesti, mutta poikkeuksia löytyy lähinnä leikkaamattomista uroksista. Sen kanssa oonkin nyt ollut uusien tuttavuuksien kanssa alussa varautuvainen.

..ja tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka kauan. Nyt kun alkoi kunnolla miettimään, ne on kuin yö ja päivä. Mutta niinhän sitä sanotaan, että vastakohdat täydentää toisiaan. Tarkoituksena oli havainnollistaa samalla millanen luonne teinille on tässä parin vuoden mittaan kehittynyt.

 

Tadaa, täytyihän se tuttuun tapaan tehdä synttärikakkukin. Synttärilahja on luvassa ens kuussa (jota Baco varmasti osaisi arvostaa :'D) nimittäin luustokuvat! Näillä näkymin kuvataan selkä + lonkat + kyynärät. Sen verran hintava keissi, ettei ihmeempiä "lahjoja" tänään tullut, ja Jouluna saivat vaikka mitä härpäkettä ja nameja.

 

"Gimme little more cake, pleaseeee..?"