sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Omien koirien vapaanapidosta

Kiitokset aluksi kaikille, jotka linkittivät blogejaan! Sain paljon uutta, kivaa luettavaa.

--

Viikonloppu oli koirille taas mieluinen, pääsivät rellestämään sydämensä kyllyydestä vapaana. Arkena harvemmin pääsevät nauttimaan irtolenkeistä, kun tulen töistä iltapäivällä/alkuillasta, on jo sen verran pimeää. Heijastimet on hihnoissa, joten ei voi niihinkään turvautua. Ja vaikka noilla olisikin orbilocit, ledpannat ja muut, en silti viitsisi pitää hämärällä irti. Varmempaa kun näkee selkeästi, missä menevät.

Mä oon ihan mielettömän ylpeä ja tyytyväinen Bonoon. Nyt parin päivän aikana kun pidin molempia irti (metsässä, syrjäisemmällä paikalla mistä näkee pitkältä näköetäisyydeltä jos joku tulee vastaan), tuli tuo jokaisesta kutsusta luokse viimeistään kun korotin ääntä, vaikkakin vähän laiskasti kun oli niin paljon mielenkiintoisia hajuja. Mulla on siis ollut siihen tuon vapaanapidon kanssa pientä epävarmuutta kesän jälkeen, mutta nyt ollaan menty reippaasti positiivista ylämäkeä sen kanssa ja oon saanut vähitellen luottamuksen takaisin. Ennen pidin sitä lähes joka paikassa vapaana, mutta kesällä mökeillä ollessa sattui pieni episodi jonka seurauksena tämä rajatumpi vapaanapito, ja varman luoksetulon ahkera kertaaminen. Mitään riskejä en tietenkään halua ottaa, joten näillä mennään vielä toistaiseksi.

 
 
Bacoon mulla on täysi luotto, mitä tulee tähän vapaanapitoon. Eipä tuo oo muutenkaan tähän mennessä perseillyt koko teini-ikänsä aikana, mitä jopa vähän ihmettelen, mutta parempi niin tietysti! Mammanpoika ei edes uskalla lähteä kovin kauas luotani, ja jos koiria tulee vastaan, pysähtyy odottamaan että otan sen kiinni. Luotan tuohon niin, että saa toisinaan olla lenkkipoluillakin vapaana. Yleensä kuitenkin pidän hihnassa, koska aina löytyy niitä jotka inisee. Ja tietysti nykyään onkin niin tarkat rajat, missä koiria saisi pitää ylipäätään vapaana ja missä ei.


--

Kirjoittaessa tuli mieleen vielä tälläinen, nyt ihmetystä ja silmien pyörittelyä on herättänyt EU:n uusi lainsäädäntöehdotus, jonka mukaan kodittomat ja vapaana kulkevat koirat luokiteltaisiin "villieläimiksi". Pari poimintaa aiheesta;

"Hylätty lemmikki on pian villieläin – ainakin, jos EU saa päättää

  Yksi älyttömimmistä lainsäädännöllisistä uudistuksista, jonka ihmismieli voi kuvitella, on parhaillaan tapetilla EU:n päätöksentekokoneistossa. Kun viimeisen kolmen vuoden ajan Euroopan komissio on laatinut eläinten terveyttä koskevaa lainsäädäntöä tavoitteena yksinkertaistaa ja johdonmukaistaa yhteisiä periaatteita ja sääntöjä, tuloksena olisi voinut kuvitella olevan jotain eläinten hyvinvointia edistävää, eikö? Mutta mitä ilmeisimmin valitsemamme päättäjät ja heidän avustajansa kärsivät vakavasta todellisuudesta vieraantumisesta, ja kaikki vaalien alla annetut lupaukset ovat olleet noloa silmänlumetta. Moni tuntee varmasti itsensä petetyksi kuullessaan tästä tolkuttomasta uudistushankkeesta, joka vie eläinsuojelun tasoa kauas kivikaudelle."

"Jos EU-komission esittämä ehdotus haluaa määritellä katueläimet ja kodittomat eläimet villieläimiksi, jo lapsikin ymmärtää, että se heikentää eläinsuojelua ja eläinten hyvinvointia. Uusi lakiesitys on kammottava uhka eläinten hyvinvoinnille EU:ssa. ”Jos tämä ehdotus hyväksyttäisiin, se tarkoittaisi, että katueläimillä ja vapaana kulkevilla eläimillä olisi alhaisempi suojelutaso EU:ssa. Tämän seurauksena metsästäjielle voitaisiin sallia lailliset perusteet ampua niitä, koska sitä on jo ehdotettu aiemmin eri maissa”."


-- "EU ei ole puuttunut kulkueläinten kohteluun tähänkään mennessä. Se ei ole a) voinut eikä b) halunnut, vaikka sadattuhannet ihmiset ympäri Euroopan ovat vaatineet sitä äänekkästi viime vuosina, ponnekkaimmin aina syyskuusta 2013 lähtien. Romanian koiriin kohdistuvien julmuuksien on katsottu olevan kansallisen lainsäädännön piirissä, jolloin EU:lla ei ole ollut valtuuksia siihen puuttua."

Viimeinen oli täyttä asiaa. Miksei sen sijaan keskityttäisi niihin oikeasti huolestuttaviin asioihin, ja myös mielellään tehtäisiin niille jotain?

Mitenkään kovin syvällisesti en aiheeseen ole perehtynyt, mutta artikkelit tuli luettua läpi, ja mietittyä. Heräsi mm. kysymys, että mitä jos jonkun koira karkaisi, pitäisikö silloin joutua pelkäämään, että se joutuisi vaikka pahimmassa tapauksessa ammutuksi? Tuo särähti niin pahasti korvaan, että se koskisi mitä tahansa vapaana kulkevia eläimiäkin. No, enpä silti sen suuremmin asiaan ota kantaa, kuin että tiettyjä kohtia lukiessa ihmetys oli suuri. Mielenkiinnolla päätöstä odotellen.

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti